Talousrikospohdintaa

1) LAAJAT TALOUSRIKOSASIOIDEN OIKEUDENKÄYNNIT, NIIDEN MASSIIVISUUDESTA JOHTUVAT OIKEUDENKÄYNTIEN KESTOON, LAATUUN JA OIKEUSTURVA-AUKKOIHIN LIITTYVÄT EPÄKOHDAT

★ Välttämättömänä lähtökohtana on lisätä sekä tutkija- että syyttäjäresursseja unohtamatta, että ketju ei toimi, ellei myös tuomioistuimissa ole riittäviä resursseja. Suurimpiin käräjäoikeuksiin on perustettava tuomaria avustavia lakimiesvirkoja avustamaan massiivisten juttujen valmistelussa (vrt. esittelijät hovioikeuksissa).

★ Esitutkintauudistus voidaan mahdollisesti avata tutkinnanjohtajaa koskevien säännösten osalta. Syyttäjä voisi toimia tutkinnanjohtajana esimerkiksi laajojen talousrikoskokonaisuuksien tutkinnassa.

★ Tuomareiden erikoistuminen on saatettava tehokkaasti käyntiin ja tätä tukeva selvityshanke on toteutettava. Erikoistumiskoulutuksessa on siirryttävä uudelle tasolle. Nykyisen kaltainen perustyyppinen kurssitus ei ole riittävää. Koulutus edellyttää lisäresursseja mahdollistaakseen koulutukseen irrottautumisen.


2) TÄYTÄNTÖÖNPANON TEHOTTOMUUS TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAA HEIKENTÄVÄNÄ TEKIJÄNÄ

★ Talousrikollisuus on harkittua ja suunniteltua rikollisuutta. Sen torjuntaan liittyy sanktioinnin tehokkuus. Talousrikosten nykyiset rangaistusasteikot eivät vastaa yhteiskuntatodellisuutta (vrt. Ruotsi). Tavallisen kansalaisen oikeustaju ei riitä ymmärtämään talousrikoksista saatuja tuomioita verrattuna vaikkapa ns. normaaleihin omaisuusrikoksiin.

★ Täytäntöönpanon toteutus on vesittänyt sanktioiden merkityksen ennaltaestävyyden kannalta. Talousrikollinen, erityisesti hyväosainen sellainen, on tyypillisesti avolaitosvanki ja voi järjestää talousrikoksia hyödyntävän liiketoimintansa jatkamisen päivätöinä uudessa, muodollisesti bulvaanin nimissä olevassa yrityksessään. Tällainen etuoikeutettu kohtelu ei ole hyväksyttävää ja loukkaa yhdenvertaisuutta. Täytäntöönpanossa on toteutettava myös sanktion rankaiseva luonne!


Ajankohtaisena kysymyksenä pidän uudenmallisen tuomioistuinhallinnon luomista kuten eräissä Euroopan maissa on tehty. Riittävä peruste on se, että nykyinen ministeriöön yhdistetty malli ei ole onnistunut tukemaan tuomioistuinlaitoksen kehittymistä ja on muodollisesti sidoksissa poliittisen ministerin johtoon.

Vallan kolmijako-oppia ei saa unohtaa missään olosuhteissa!